CS:GO: PGL Major Antwerp jälkianalyysi

Vuoden ensimmäinen CS:GO:n majorturnaus on päättynyt. Mestariksi ylsi FaZe Clan, joka on voittanut toistaiseksi kuluvana vuonna kaikki merkitykselliset turnauksensa. Löytyykö lähitulevaisuudessa FaZelle mitat täyttävää haastajaa?

PGL Major Antwerp turnauksen läpikäynti

Majorturnaus Belgian Antwerpenissa on päättynyt. Turnaus sisälsi uskomattoman upeita pelejä, jonkinmoisia yllätyksiä ja myös odotetun superfinaalin Natus Vinceren ja FaZe Clanin välillä. Lopulta Faze Clan oli jälleen kerran vahvin joukkue ja tälle vuodelle uudistunut porukka on voittanut toistaiseksi kaikki Counter-Striken suurturnaukset: PGL Major Antwerpenin, IEM Katowicen ja ESL Pro Leaguen 15. kauden. Palkintorahaa organisaatio on kerännyt samalla reilusti yli miljoona dollaria.

Käydään artikkelissa seuraavaksi läpi majorien onnistujat ja epäonnistujat sekä pohditaan lopuksi huipputason Counter-Striken tulevaisuuden näkymiä.

Majoreiden onnistujat

Luonnollisesti turnauksen voittanut FaZe Clan kuuluu nostaa onnistujien listalle. FaZe on ollut tänä vuonna huikean pelinsisäisen johtajansa, Finn ”karrigan” Andersenin, johdolla todella timanttinen kaikin puolin. Karrigan on pystynyt optimoimaan laadukkaiden pelikavereidensa vahvuudet ja luomaan järkyttävän vahvan pelillisen koheesion. Lisäksi joukkue tuntee olevansa keskenään yhtä suurta perhettä, joten henkisestikin pelaaminen suurten paineiden alla on ollut normaalia helpompaa. Karrigan voidaan hyvällä omatunnolla nostaa kaikkien aikojen parhaimpien in game leadereiden joukkoon, ja omissa papereissani tanskalainen saattaa jopa olla all time ykkönen.

Karrigan on siis saanut Robert ”RobbaN” Dahlströmin laadukkaan valmennuksen kera optimoitua pelikaveriensa vahvuudet esiin ja peittämään ohuet heikkoudet. Samalla pelaaminen FaZella ei ole myöskään mennyt liialliselle mikromanageroinnin asteelle, vaan vapauksiakin annetaan sopivassa suhteessa, mikä luo ennalta-arvaamattomuutta. Etenkin Håvard ”rain” Nygaard pääsi loistamaan PGL majoreilla ennakkoluulottomilla ja itseluottamusta huokuvilla peliesityksillään ratkaisumatseissa. Norjalainen valittiinkin ansaitusti turnauksen HLTV MVP-pelaajaksi.

Maailman parhaimpiin riflereihin kuuluva Robin ”ropz” Kool suoritti turnauksen läpi tutun vahvalla laatutasolla, mutta virolaisen ei tarvinnut joukkuettaan sen suuremmin kantaa, kun koko joukkue nosti ammuntapelissä tasoaan. Merkittävä asia on myös latvialaisen AWP-tarkkuuskivääripelaajan, Helvijs ”broky” Saukantsin, nousu maailman eliittiin omassa roolissaan. Häntähän pidettiin vielä alkutalvesta riittämättömänä tier 1-tasolle. Lisäksi Russel ”Twistzz” Van Dulkenin pelitaidot ovat riittäneet oikein hyvin perusjäseneksi maailman parhaassa joukkueessa, mitä ainakin itse ennen majoreita jollain tasolla epäilin.

ENCE nostetaan mukaan onnistujien listalle ilman muuta myös. Suomalaisorganisaatio on kansainväliseen rosteriin muuntautumisen jälkeen tehnyt hurjaa menestystarinaa. Eetu ”sAw” Sahan valmennus yhdistettynä Marco ”Snappi” Pfeifferin erinomaiseen pelinsisäiseen johtamiseen ovat luoneet ENCE:lle huipputason koheesion ja yksilöt ovat kasvaneet useita taitoluokkia kovemmiksi, mitä ennen ENCE:en saapumistaan. Välieräpaikka majoreilla oli loistava saavutus eikä mitään viitteitä pelillisen tason romahtamisesta ole. Tulevaa IEM Dallasia ajatellen viisumiongelmat tosin tekevät alustavasti pahastikin kiusaa.

Team Spirit oli ehkäpä loppujen lopuksi PGL Majoreiden suurin yksittäinen onnistuja. Uuden alun tehnyt venäläispohjainen, Belgradiin muuttanut organisaatio nivoutui yllättävän nopeasti laatujoukkueeksi, jota huikeaan kevätvireeseen yltäneet kokeneemmat pelaajat Abdulkhalik ”degster” Gasanovin johdolla kantoivat. Erityismaininta on annettava Robert ”Patsi” Isyanoville, joka on noussut raketin lailla reservitason pelaajasta tier 1-tason osujaksi.

Team Spiritin venyminen majoreilla pudotuspelivaiheeseen oli ennakkokaavailuihin nähden hurja huippusuoritus, sillä edes ensimmäisestä vaiheesta jatkoon eteneminen ei suinkaan ollut ennakoidusti mitenkään varma asia. Spirit esittelikin upeaa pelillistä kasvutarinaa läpi turnauksen ja mikäli tuota moodia pystytään tulevaisuudessa jatkamaan, kyseessä on potentiaalinen jättiläisten kiusaaja jatkossakin.

Onnistujiin nostetaan vielä lajiromantikkojen arvostama Bad News Eagles. Kosovolaisjoukkue selviytyi yllättäen majorturnaukseen eikä kuvia kumarreltu Antwerpenin kirkkaissa valoissakaan. BNE paineli Challenger Stagelta jatkoon todella ennakkoluulottomalla ja kaavoja rikkovalla pelikirjallaan. Katsojien kannalta Bad News Eagles oli mukavimpia joukkueita seurata värikkyytensä vuoksi. Pelilliset rajat tulivat vastaan korkeammilla tasoilla, mutta onhan tällä joukkueella kasvupotentiaalia yhä tulevaisuudessa, etenkin jos terroristeina pelaamistaan kosovolaiset saavat kehitettyä.

 

Majoreiden epäonnistujat

Perinteisiä suurseuroja tippui useampia ennen pudotuspelivaihetta ja suurten toiveiden kera turnaukseen lähteneitä joukkueita lähdetäänkin listaamaan seuraavaksi pettymysosastolle.

Otetaan ensimmäiseksi nostoksi tanskalainen Astralis, joka muistetaan dynastiana muutaman vuoden takaa. Alamäessä megaseura on ollut, mutta siltikin näillekin majoreille lähdettiin realististen pudotuspeliunelmien kera. Niin vaan tanskalaiset jäivät kuitenkin Challenger Stagelle, eli majoreiden ensimmäisessä vaiheessa seinä tuli vastaan. Astralisilla on tekemisessään perustavan laatuisia ongelmia koheesionsa kanssa. Esimerkiksi Benjamin ”blameF” Bremer on loistavista statistiikoistaan huolimatta vahvasti yliarvostettu pelaaja. Mies sortuu usein ylipelaamiseen ja on tärkeimmistä taisteluista sivussa surkean sijoittumisensa takia.

Astralisin puolesta on sanottava se, että tämänkin vuoden puolella rosterimuutoksia on koettu ja sinänsä laadukkaita yksilöjä joukkueesta löytyy. Koheesiota on kuitenkin saatava nähtyä paremmaksi, jotta menestystä olisi esimerkiksi kuun vaihteessa alkavasta IEM Dallasista mahdollista odottaa.

G2 lasketaan ilman muuta epäonnistujien kastiin ja huhut vasta kasatun rosterin hajoamisestakin ovat alkaneet velloa. G2 on alisuorittanut omiin ja suuren yleisön odotuksiin nähden jo useamman kuukauden ajan. Tähän kun yhdistetään seurajohdon kuumaverisyys ja kokoonpanoon sementoitujen avainpelaajien tulisieluisuus Nikola ”NiKo” Kovačin johdolla, voidaan rosterimylläystä tietyllä tapaa odottaa, vaikka vasta vuodenvaihteessa G2 nykyiseen kokoonpanoonsa asettuikin.

Pahiten tulilinjalla ovat uutena in game leaderina joukkueeseen tullut Aleksi ”Aleksib” Virolainen, jonka piikkiin on organisaation helppo vyöryttää yhtenäisyyden puuttuminen. Lisäksi vanhoista G2:n jäsenistä Audric ”JACKZ” Jug ei voi nukkua öitään täysin huolettomasti. Huhujen mukaan G2 on yksi joukkueista, joka on esimerkiksi Virtus.prosta lähteneen huippurifleri Mareks ”YEKINDAR” Gaļinskisin perässä. G2 on tulevaisuuden osalta suurten kysymysmerkkien alla. Pelaaja vs pelaaja vertailussahan tämän jengin pitäisi olla aivan maailman parhaita. Ongelmat ovat mentaalipuolella.

Vitality kuuluu myös majoreiden epäonnistujiin. Sen asetelma on samantyylinen kuin G2:lla. Joukkue muuttui oleellisesti vuodenvaihteessa ja lähtökohtaisesti laadukkaiden tanskalaispelaajien tultua jengiin, piti tämän joukkueen vahvistua. Koheesiota ei kuitenkaan ole saatu kuntoon eikä pelaajien vahvuuksia maksimaalisesti hyötykäyttöön. Esimerkiksi maailman taitavimman pelaajan tittelistä kilpaileva Mathieu ”ZywOo” Herbaut on ollut ajoittain hukassa serverillä, mikä on ennenkuulumatonta.

Vitalityssä tilanne ei kuitenkaan vaikuta niin räjähdysherkältä kuin G2:lla ja todennäköisemmin tämä Vitalityn porukka laadukkaan koheesion pystyy luomaan. Toisaalta taas G2 on yksilötaidoltaan sen pykälän potentiaalisempi joukkue. Kummallakin suurorganisaatiolle jääminen Legends Stagelle Antwerpenin majoreilla oli kiistatta pettymys.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Huipputason Counter-Strike ei vielä kesätauolle lähde. Toukokuun viimeisinä päivinä aloitellaan kovatasoista IEM Dallasia, johon ykköskorin joukkueista jokainen osallistuu lukuun ottamatta Natus Vincereä joka on maailmanpoliittisen tilanteen takia kriisissä. Dallasin jälkeen seuraava suuri turnaus on kesäkuussa Lissabonissa pelattava Blast Spring Final. Heinäkuun alussa isketään lisäksi ennen pientä paussia kovatasoinen IEM Köln.

Tulevaisuuteen ennustettaessa on helppo sanoa ainakin se, että koko alkuvuotta hallinnut FaZe Clan tulee olemaan todella vaikeasti kaadettavissa. Joukkueen pelaaminen tuntuu vain entisestään kehittyvän jatkuvasti eikä heikkouksia ole nähtävissä. Isoimmat kysymysmerkit FaZen osalta löytynevät latautumispuolelta. Löytyykö maksimaalista sykettä suurvoittojen jälkeen etenkin tulevien turnausten alkupuolen peleissä?

Natus Vincere sen sijaan on alustavasti vastapelijoukkueen arvossa. Pitkään yhdessä oleva joukkue on hajoamassa Venäjän ja Ukrainan välisen kireän tilanteen takia. NaVi on ukrainalainen organisaatio, jonka riveissä on useampiakin venäläispelaajia, joiden poistumisella rosterista spekuloidaan tällä hetkellä todella ahkerasti. Nähtäväksi jää, millä kokoonpanolla NaVi tulee Blastin kevätfinaaleilla esiintymään.

Vaikka top 10 vaikuttaa maailmalla hiljalleen vakautuneen omaksi kovatasoiseksi ryppääksi, ovat yllätykset yhä tässä herkässä lajissa mahdollisia. Majoreillakin esimerkiksi Team Spirit ja Bad News Eagles osoittivat, että ennakkoon selvästikin heikommat joukkueet kykenevät yllättelyihin parhaina päivinään. Uudet tarinat kynärissä ovat aina mahdollisia. Lisäksi etenkin G2:n prosessin kehittyminen on poikkeuksellisen mielenkiintoista seurattavaa.

IEM Dallasia ja Blastin Lissabonin Spring Finalia tullaan seuraamaan ahkerasti täällä blogissa.